Suomen Wushu-liitto perustettiin 1991 ja Kansainvälinen Wushu-liitto vuonna 1990. Helsingin Wushu ry:n jäsenet ovat Suomen Wushu-liiton kautta Kansainvälisen Wushu-liiton toiminnan piirissä. Suomen Wushu-liiton jäsenjärjestönä yhdistys osallistuu kansainvälisiin tapahtumiin ja kilpailuihin. Wushu-kilpailuissa lajit jaetaan kahteen ryhmään: liikesarjoihin ja otteluihin. Liike-sarjoihin kuuluva taijiquan on alusta alkaen ollut yksi kilpailujen päälajeista.
Wushu-lajit otettiin mukaan Aasian kisoihin vuonna 1990, ja ne ovat mukana myös Aasian olympialaisissa. Vuodesta 1986 lähtien on joka toinen vuosi pidetty wushun EM-kilpailut ja vuodesta 1991 lähtien MM-kilpailut myös joka toinen vuosi.
Yhdistyksen jäsenet ovat menestyksekkäästi edustaneet Suomea Wushun EM-kilpailuissa: 1994 (kultaa miesten taijissa), 1996 (hopeaa naisten taijissa), 2000 (hopeaa ja pronssia naisten taijissa), 2002 (kultaa naisten taijissa ja taijijianissa) sekä 2006 (kultaa miesten taijijianissa, hopeaa miesten nanquanissa, daoshussa ja gunshussa sekä pronssia miesten nangunissa). Nuorten EM-kisoista 2005 tuli myös hopeaa (gunshu). Myös Wushun MM-kilpailuihin on osallistuttu säännöllisesti vuodesta 1991. Paras saavutus on ollut kuudes sija sekä naisten että miesten taijissa.
1 §
Yhdistyksen nimi on Helsingin Wushu ry ja sen kotipaikka on Helsingin kaupunki. Näissä säännöissä käytetään yhdistyksestä nimeä yhdistys.
2 §
Yhdistyksen tarkoituksena on edistää ja kehittää kaikkien kiinalaista alkuperää olevien wushu-lajien harrastusta Suomessa sekä tehdä tunnetuksi wushun piiriin lukeutuvia taistelu-taitoja ja terveydenhoitomenetelmiä. Näihin lajeihin ja menetelmiin lukeutuvat muun muassa shaolinquan, taijiquan, xinqyi, baqua sekä qigong.
Tarkoituksensa toteuttamiseksi yhdistys järjestää valmennus-, koulutus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa sekä juhlia, valistus- ja huvitilaisuuksia.
Toimintansa tukemiseksi yhdistyksellä on oikeus ottaa vastaan lahjoituksia ja testamentteja, omistaa ja hallita kiinteää ja irtainta omaisuutta, julkaista painotuotteita sekä asianomaisella luvalla järjestää arpajaisia, rahankeräyksiä ja julkisia huvitilaisuuksia.
3 §
Yhdistyksen jäseneksi voi liittyä jokainen yhdistyksen tarkoitusperiä kannattava yksi-tyinen henkilö. Alle 18-vuotias henkilö katsotaan nuorisojäseneksi. Hallitus hyväksyy jäseneksi 2/3 enemmistöllä.
Jos jäsen haluaa erota yhdistyksestä, ilmoittakoon siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle tai sen puheenjohtajalle tai ilmoittamalla eroamisesta yhdistyksen kokouksessa pöytäkirjaan merkittäväksi. Jäsen on vapaa velvollisuuksistaan yhdistystä kohtaan vuoden kuluttua siitä, kun lainmukainen eroamis-ilmoitus on tehty.
Yhdistyksen hallituksella on oikeus erottaa jäsen, jonka toiminta on yhdistyksen toiminnan vastainen tai sitä vahingoittava. Jäsen, jonka hallitus on erottanut, on oikeutettu saattamaan erottamiskysymyksen yhdistyksen kokouksen ratkaistavaksi ilmoitettuaan siitä kirjallisesti yhdistyksen hallitukselle 30 päivän kuluessa erottamispäätöksestä tiedon saatuaan.
Jäsenet maksavat vuosittaisen jäsenmaksun, jonka määrää yhdistyksen vuosikokous kutakin vuotta varten erikseen. Maksuhetkellä alle 18-vuotias nuorisojäsen maksaa alennetun jäsenmaksun. Jäsenmaksu on suoritettava yhdistykselle siinä ajassa kuin kokous määrää, kuitenkin aina ennen tilivuoden loppua. Erillistä liittymismaksua ei ole. Jäsen, joka ei kolmena perättäisenä kalenterivuotena ole maksanut jäsenmaksuaan, katsotaan eronneeksi yhdistyksestä.
Yhdistyksen ulkopuolella suoritettavasta lajin opetuksesta jäsenen tulee sopia yhdistyksen hallituksen kanssa.
4 §
Yhdistyksen asioita hoitaa yhdistyksen hallitus, johon kuuluu vuosikokouksessa valitut puheenjohtaja, joka samalla on yhdistyksen puheenjohtaja, sekä kolme muuta varsinaista jäsentä ja kaksi varajäsentä.
Hallituksen jäsenten toimikausi on vuosi-kokousten välinen aika. Erovuorossa oleva hallituksen jäsen voidaan valita tehtäväänsä uudelleen. Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä valitsee sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt.
Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään kaksi hallituksen jäsentä sitä heiltä vaatii.
Hallitus on päätösvaltainen, kun sen jäsenistä puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja mukaan lukien on paikalla puolet. Hallituksen kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
Hallituksen kokouksessa puhetta johtaa puheenjohtaja tai tämän ollessa estyneenä varapuheenjohtaja.
5 §
Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja tai sih-teeri tai rahastonhoitaja tai joku muu hallituksen kokouksen siihen määräämä henkilö kukin erikseen.
6 §
Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi, ja tilinpäätös tulee jättää tilintarkastajille viimeistään kaksi viikkoa ennen vuosikokousta. Tilintarkastajien tulee antaa tarkastuskertomuksensa hallitukselle viimeistään viikko ennen vuosikokousta.
7 §
Yhdistyksen kokoukset kutsuu koolle hallitus. Yhdistyksen kokouksista ilmoitetaan jäsenille vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta harjoitussalin ilmoitustaululla ja yhdistyksen internet-sivuilla. Muut tiedonannot saatetaan jäsenten tiedoksi vuosikokouksen päättämällä tavalla.
8 §
Yhdistyksen varsinainen vuosikokous pidetään vuosittain hallituksen määräämänä päivänä helmi-huhtikuussa.
Ylimääräisiä kokouksia pidetään, milloin yhdistyksen kokous tai hallitus niin päättää tai kun vähintään kymmenesosa yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä pyytää sitä kirjallisesti hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten.
Jokaisella 15 vuotta täyttäneellä yhdistyksen jäsenellä on yhdistyksen kokouksessa ääni-oikeus ja yksi ääni.
Yhdistyksen kokouksissa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, paitsi 10§
:ssä mainituissa tapauksissa. Äänten mennessä tasan tulee päätökseksi se kanta, johon puheenjohtaja on yhtynyt, paitsi vaaleissa, joissa arpa ratkaisee.
Ylimääräisissä kokouksissa voidaan ratkaista vain kokouskutsussa mainitut asiat.
9 §
Yhdistyksen vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:
1. kokouksen avaus,
2. valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri, kaksi pöytäkirjantarkastajaa sekä kaksi ääntenlaskijaa,
3. todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus,
4. hyväksytään kokouksen työjärjestys,
5. esitetään hallituksen kertomus yhdistyksen toiminnasta edelliseltä kalenterivuodelta,
6. esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto vuosikertomuksen ja tilien johdosta ja päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle,
7. vahvistetaan yhdistykselle toimintasuunnitelma, talousarvio sekä yhdistyksen jäsenmaksujen suuruus seuraavalle kalenterivuodelle,
8. päätetään tilintarkastajien ja hallituksen jäsenten palkkiosta,
9. päätetään niistä avustuksista, joita yhdistys mahdollisesti jakaa jäsenilleen lajin kilpailuihin osallistumiskustannusten kattamiseksi sekä lajin arvostelu- ja/tai tuomaritutkintojen suorittamiseksi,
10. toimitetaan yhdistyksen hallituksen puheenjohtajan ja varsinaisten ja varajäsenten vaali,
11. valitaan kaksi tilintarkastajaa sekä kaksi varatilintarkastajaa tarkastamaan seuraavan kalenterivuoden tilit, sekä
12. käsitellään muut hallituksen määräämät asiat.
Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen vuosikokouksessa käsiteltäväksi, hänen on siitä kirjallisesti ilmoitettava niin hyvissä ajoin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.
10 §
Päätökseen, joka tarkoittaa yhdistyksen purkamista tai sääntöjen muuttamista, vaaditaan vähintään 2/3 yhdistyksen kokouksessa annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Jos yhdistys purkautuu tai lakkautetaan, sen varat käytetään yhdistyksen tarkoitusta edistämään yhdistyksen viimeisessä kokouksessa päättämällä tavalla.
